Kokemukseni vihreiden toiminnasta on ollut pääosin positiivinen. Kaikissa puolueissahan on poliittista vääntöä asiasta jos toisestakin. En ole ollut aina samaa mieltä kaikkien kanssa, eikä se ole koskaan ollut tavoitteenikaan. Tavoitteenani on tehdä Espoosta ja Suomesta parempi paikka elää, ja toimia myös heikompien äänenä päätöksenteossa. On kuitenkin myös tärkeää saada asioita tehtyä, ei riitä että asioista keskustellaan mukavassa sävyssä. Kaikki päätökset eivät miellytä kaikkia, sillä jos ne miellyttäisivät, niitä ei tarvitsisi edes tehdä. Haluan, että keskustelut johtavat myös päätöksiin eikä asioissa jäädä junnaamaan paikoilleen.

Olen kriittinen taloudellista ahneutta kohtaan. Ei ole esimerkiksi oikein, että eläimet kärsivät tehotuotannossa, jotta me saisimme lihaa euron halvemmalla. Kannatan luomutuotannon huomattavaa lisäämistä mm. tietoisuuden lisäämisen ja tehotuotannon tarkan valvonnan kautta. Kannatan myös työolojen parantamista sellaisissa maissa, joissa työntekijöiden oikeuksia poljetaan, sillä se tulee pitkällä tähtäimellä myös omien työntekijöidemme eduksi. Kun työolot halvemman työvoiman maissa paranevat, suomalaisen työn suhteellinen hinta laskee, eikä ole enää kannattavaa jatkossa siirtää tuotantoa Suomesta muualle.

Olen kuitenkin yrittäjä ja talouden asiantuntija, ja siksi olen päättänyt siirtyä Espoon vihreistä Espoon kokoomukseen. Arvoni eivät tässä siirrossa muutu mitenkään, ja uskon että Espoon kokoomuksessa voin myös tuoda esille vihreissä hyviksi toteamiani ajatuksia. Esimerkiksi perustulo on asia, joka oikein toteutettuna tekee työstä aina kannattavaa, ja joka auttaa myös pienyrittäjiä. Oikein toteutettu perustulo poistaa kannustinloukut tuen varassa eläviltä, jotka tällä hetkellä eivät voi vastaanottaa lyhytaikaista työtä pienentämättä kokonaistulotasoaan. Se myös poistaa nykyisen yrittäjien epätasa-arvoisuuden, jossa yrittäjät eivät saa samalla tapaa työttömyyskorvauksia kuin palkansaajat. Perustulo myös vähentää byrokratiaa.

Tulen pyrkimään Espoon kaupunginvaltuustoon Espoon kokoomuksen listoilta, mikäli minut ehdokkaaksi valitaan. Koska kunnallisvaalit ovat jo syksyllä, en näe hyväksi luopua Espoonkruunun hallituksen varapuheenjohtajuudesta tai Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuudesta. Olisi väärin Espoonkruunua ja Tilakeskusta kohtaan vaihtaa henkilöä puoleksi vuodeksi vain periaatteesta, koska näihin tärkeisiin tehtäviin perehtymiseen menisi uudella henkilöllä vähintään tuo puoli vuotta. Toimin myös edelleen varavaltuutettuna, jolloin riittävän monen vihreän valtuutetun ja/tai varavaltuutetun ollessa estyneenä osallistun valtuuston kokoukseen kokoomuksen edustajana.

Toivon, että äänestäjäni ymmärtävät siirtymiseni perusteet, ja tukevat minua myös seuraavissa kunnallisvaaleissa.

Sami Suomalainen luopuu eduskuntavaaliehdokkuudesta

Espoon Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi syksyllä nimetty Sami Suomalainen on päättänyt luopua ehdokkuudestaan. Yrittäjänä, Espoonkruunu Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä Kaiku Ethical Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Suomalainen kertoo pohtineensa asiaa viimeisen kuukauden ajan, ja päätyneensä tähän ratkaisuun useasta eri syystä.

Tärkeimpänä syynä on halu antaa enemmän aikaa perhe-elämälle, mutta halu tehdä nykyiset tehtävät jatkossakin hyvin sekä osittainen vieraantuminen virallisesta vihreästä linjasta ovat toimineet lisävaikuttimina. “Tulen jatkamaan poliittista toimintaa edelleenkin Vihreissä kunnallisella tasolla, mutta kansallisen tason politiikan tekeminen vaatisi viiden lapsen uusperheen isänä liian suuria henkilökohtaisia uhrauksia”, Suomalainen sanoo. Vaikka päätös ei Suomalaiselle ollut helppo, päätöksen tekeminen helpotti. “Nyt voi keskittyä olennaiseen”, hän sanoo.

Suomalainen oli ehdolla viime eduskuntavaaleissa ja sai ensikertalaisena tuolloin 757 ääntä, toiseksi eniten espoolaisista vihreistä miesehdokkaista. Vaikka houkutus uudelleen yrittämiseen oli suuri, edelliskerran kipinää ei kuitenkaan enää löytynyt. Suomalaisen mielestä on tärkeää löytää tasapaino yhteisten asioiden hoitamisen ja oman perheen kanssa olemisen välille. Lasten kanssa olemista ei voi laittaa sivuun odottamaan, mutta yhteisiä asioita voi hoitaa enemmän sitten kun lapset ovat vanhempia.

Lisätiedot:
Sami Suomalainen, 0400-352 127

Kukapa lapsiperheiden elintasoa haluaisikaan laskea. Verovähennysoikeus on kuitenkin monisäikeisempi juttu kuin mitä nämä populistit haluavat antaa ymmärtää. Taloustieteen näkökulmasta verovähennysoikeus menee kokonaisuudessaan korkeampiin asuntojen hintoihin, joten nuo lapsiperheet joutuvat maksamaan vähennysoikeutensa korkeampien asuntojen hinnassa. Lisäksi on huomattava, että merkittävä osa lapsiperheistä asuu vuokralla, jossa vastaavaa vähennysoikeutta ei ole. Lapsiperheet ovat siis eriarvoisessa verotuksellisessa asemassa riippuen asumismuodosta. Itse asiassa koska verovähennysoikeus korottaa asuntojen hintoja, vuokralla asuvat – joista suuri osa on lapsiperheitä – maksavat kaikkien omistusasujien verovähennysoikeudesta. Ei tässä ole mitään järkeä.

Vihreiden puoluekokouksessa 23.5.2010 hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa vuosille 2010-2014 on otettu kantaa tähän epäkohtaan. Haluamme, että vuokra- ja omistusasumisen verotuskohtelu saatetaan toisiaan vastaaviksi (s.15). Tämän toteuttamiseen on toki monia vaihtoehtoja. Ensinnäkin asuntolainojen verovähennysoikeudesta voitaisiin asteittain luopua joko kokonaan tai koskemaan lopulta vain ensiasuntoja. Toinen vaihtoehto olisi luoda rinnakkainen verovähennysoikeus koskemaan vuokrakuluja. Muitakin vaihtoehtoja on tasapainottaa omistus- ja vuokra-asumisen verorasitusta. Esimerkiksi joissain maissa käytössä oleva omistusasujien omasta asunnostaan “menettämän” vuokratulon lisääminen tuloverotukseen olisi yksi vaihtoehto. Yksinkertaisinta olisi kuitenkin vähentää kaikki byrokratia ja luopua verovähennysoikeudesta, eikä monimutkaistaa järjestelmää entisestään.

Asuntolainojen verovähennysoikeus on kuitenkin niin syvällä yhteiskunnassamme, ja vaikuttaa välillisesti moneen asiaan, että mitään hätiköityjä päätöksiä ei pidä tehdä. Siirtymäajat tulee asettaa riittävän pitkiksi, etteivät tiukassa taloustilanteessa olevat, verovähennysoikeuteen luottavat perheet joudu ahtaalle. Myös asuntomarkkinoiden romahtaminen on estettävä varovaisilla mutta määrätietoisilla toimenpiteillä. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei nykyinen tilanne ole kansantaloudellisesti järkevä. Ensiasunnon korkovähennystä en kuitenkaan olisi ihan heti poistamassa.

Väitteet kuulostavat kovin tutuilta, ja varmasti tähän asiaan tullaan palaamaan myös täällä Suomessa eduskuntavaaleissa 2011. Tulen pitämään henkilökohtaisesti huolen siitä, että vastaaviin Vihreitä kohtaan esitettyihin väitteisiin vastataan myös Suomessa vaalien alla, jos ei muualla niin ainakin tässä blogissa. Joka tapauksessa Vihreiden vaaliohjelmasta saa selkeimmän kuvan vierailemalla Vihreiden nettisivuilla ja keskustelemalla Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Vihreiden mustamaalausta muiden puolueiden taholta ei toki voi välttää niin kauan kuin olemme kasvava poliittinen liike, eli uhka pöhöttyneille suurille puolueille.

Yksi asia mikä on selvää on se, että maahanmuuttokysymyksistä saadaan helposti populistista viihdettä, joka ei vie asioita mihinkään suuntaan. Perussuomalaisten on helppo heitellä näppäriä onelinereita, kun heillä ei ole ns. poliittista vastuuta. Toki tarvitsemme myös muistutuksia siitä mihin maahanmuuton huono hoitaminen voi johtaa, mutta vastaus maahanmuuton ongelmiin ei kuitenkaan löydy rajojen sulkemisesta. Se ei ole nykymaailmassa edes mahdollista saatikka järkevää.

Maahanmuutto on kieltämättä kimurantti asia, enkä pidä siitä että siitä tehdään yksinkertaista populismia. Maailmassa on paljon hätää ja kärsimystä, joiden takia joidenkin ihmisten on pakko hakea turvaa muista maista. On myös ihmisiä, jotka haluavat aloittaa uuden elämän uudessa maassa. Näiden ihmisten perässä saattaa tulla muita perheenjäseniä, jotta koko perhe olisi taas yhdessä. On inhimillisiä tragedioita, traumaattisia kokemuksia, vastoinkäymisiä ja toivoa paremmasta. Toisin sanoen elävää elämää globaalissa maailmassa.

Ei toki voi kuitenkaan kieltää sitäkään tosiasiaa, että osa haluaa saada kaikkea tekemättä mitään. Toisaalta näitä ihmisiä löytyy vaikka rajat suljettaisiinkin. Joidenkin maahanmuuton vastustajien hokema “maassa maan tavalla” on siinä mielessä ristiriitainen, että kyseiset henkilöt kuitenkin nimenomaan vastustavat toisissa yhteyksissä sitä että maahanmuuttajat toimivat maan tavalla. Lisäksi hokema siitä, että maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat, on täydessä ristiriidassa samaisten henkilöiden halveksuntaan myös niitä yllämainittuja maahanmuuttajia kohtaan, jotka eivät niitä työpaikkoja vie. On myös kyseenalaista, miten suuri osa maahanmuuttajien töistä on oikeasti sellaisia, joihin löytyisi suomalainen työntekijä. Maahanmuuton vastustajien silmissä teki maahanmuuttaja niin tai näin, niin aina kuitenkin väärinpäin.

Suomen tulee jatkossakin tarjota turvapaikkaa niille jotka sitä tarvitsevat. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös jatkossa entistä enemmän. Suomalainen yhteiskunta ei tule pysymään pystyssä meidän kärjellään seisovan ikäpyramidimme päällä. Tämän sanottuani olen kuitenkin sitä mieltä, että maahanmuuton ei tule olla täysin vapaata, eikä se sitä ole koskaan ollutkaan. On myös varottava sitä, ettei synny alueita, joissa maahanmuuttajien osuus kasvaa yli sen kriittisen pisteen, jonka jälkeen se nousee lähes 100 %:iin. Tästä kun seuraa ongelmia, joista olemme saaneet nähdä esimerkkejä mm. Ranskasta. Ei siis pidä sulkea silmiä mahdollisilta ongelmilta, vaan niiden syntyminen on estettävä integroimalla maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan oikeasti toimivalla maahanmuuttopolitiikalla.

Me emme Suomessa liiku maahanmuuttajamäärissä sellaisilla tasoilla, jotka olisivat sinänsä omiaan aiheuttamaan ongelmia. Edellytyksenä on toki kuitenkin se, että niitä ongelmia ei myöskään luoda. Helppoa vastausta näihin kysymyksiin ei ole. Joka tapauksessa vastaus ei löydy Perussuomalaisten ajamasta rajojen sulkemisesta.

Mielestäni olisi suotavaa, että ylläolevan määrärahan lisäksi Itämeren tilan parantamiseen tähtääviin teknologisiin innovaatioihin korvamerkittäisiin vaikkapa TEKESin budjetista esimerkiksi 10-30 miljoonaa. Se antaisi oikeaa signaalia siitä, että valtiovarainministeriö ottaa Itämeren tilanteen asiaan kuuluvalla vakavuudella ja kiireydellä. Nyt on todella kiire tehdä muutakin kuin vain puhua.

———-

Oikeusministeriö
oikeusministerio@om.fi

viite: kirjeenne 12.1.2010 / OM 58/51/2009

LAUSUNTO ULKOSUOMALAISTEN KIRJEÄÄNESTYKSESTÄ

Vihreä liitto rp. kannattaa, että kirjeäänestys sallittaisiin ulkosuomalaisille ja se olisi mahdollista jo eduskuntavaaleissa 2011.

Näemme ongelmana sen, että ulkosuomalaisten äänestysprosentit ovat erittäin alhaiset. On demokratian kannalta huono asia, että joidenkin ulkosuomalaisten äänestys käytännössä kariutuu pitkiin etäisyyksiin. Vaikka osaa ulkosuomalaisista ei varmastikaan kotimaan politiikka ja äänestäminen kiinnosta, useat silti varmasti haluaisivat äänestää, mutta pitkä matka äänestyspaikalle estää tämän.

Pidämme demokraattiseen prosessiin osallistumisen helpottamista painavampana seikkana kuin sitä vaalien toimittamisen periaatetta, että äänestys tapahtuu vaaliviranomaisen edessä jotta voidaan turvata vaalitoimituksen yleinen luotettavuus sekä äänestäjien vaalisalaisuus ja vaalivapaus. Kirjeäänestys on käytössä kymmenissä maissa. Tiettävästi merkittäviä väärinkäytöksiä tai ongelmia ei ole ilmaantunut.

Ministeriön muistio (28.2.2008) sisältää realistiselta vaikuttavan suunnitelman kirjeäänestyksen toteuttamistavasta.

Lausunto on hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 12.2.2010.

1) Miksi Espoonkruunun vuokralaiset joutuvat maksamaan kaikki uudisrakentamisen kulut vuokrissaan?

VASTAUS: Vaikka vastaus tähän kuulostaakin tylsältä, akateemiselta ja ylhäältä alas annettuna, niin tosiasiassahan vuokralaiset maksavat vuokraa asuntonsa hallintaoikeudesta. Vuokrataso on kaikissa Espoonkruunun asunnoissa alhaisempi kuin samalla alueella olevan samanlaisen asunnon markkinavuokra olisi. Vuokra-asuntoja tarvitaan kuitenkin koko ajan lisää, joten uuttakin on rakennettava.

2) Koska Espoonkruunu on Espoon kaupungin omistama yhtiö, niin miksi minä maksan vuokrissani kaikkien espoolaisten omistaman yhtiön taseen kasvattamisesta?

VASTAUS: Espoon kaupunki omistaa Espoonkruunun, eikä kuntalaisilla ole yhtiöön minkäänlaista omistusoikeutta. Jälleen viittaan tässä myös kohtaan 1, eli vuokraa maksetaan asunnon hallintaoikeudesta. On erittäin tärkeää, että Espoossa on mahdollisuus saada jatkossakin vuokra-asunto markkinahintaa alhaisemmalla vuokralla.

3) Miksi vuokrankorotus kiinteistössämme oli keskimääräistä suurempi, vaikka mitään korjauksia ei ole näkynyt?

VASTAUS: Vuokranmääritykseen vaikuttaa hyvin moni asia, ja yksi niistä on kiinteistöön tulevat korjaukset. Myös tasausjärjestelmään vaikuttavien tekijöiden muuttuminen on saattanut vaikuttaa vuokrankorotukseen, taikka edellisenä vuonna perityt liian alhaiset vuokrat. Kaikkia kiinteistöjä kohdellaan kuitenkin tasapuolisesti, ja vuokranmäärityksessä pyritään jatkuvuuteen.

—– Edelleenvälitetty viesti lähettäjältä Matti.Kokkinen@espoo.fi —–
Päiväys: Mon, 22 Dec 2008 15:52:36 +0200
Lähettäjä: Kokkinen Matti
Otsikko: Tiedustelu Länsimetro-projektiin liittyen
Vastaanottaja: “‘sami@suomalainen.fi’”
Kopio: Louko Olavi

Tervehdys

Kiitokset tiedustelusta. On hyvä, että Länsimetron rakentamisesta ollaan kiinnostuneita. Länsimetrolla on konttori Tapiolassa, jonka yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on tarjota tietoa metron rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Siellä voivat kaikki asiasta kiinnostuneet käydä tutustumassa suunnitelmiin sekä esittämässä kysymyksiä metron rakentamiseen liittyen. Kuntalaisia onkin käynyt melko runsaasti.

Länsimetron rakentamisessa turvallisuusratkaisut ovat keskeinen tekijä. Niinpä Helsingin pelastuslaitos sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ovat olleet mukana suunnittelussa jo hankesuunnitteluvaiheessa. Valitut ratkaisut ovat huolella suunniteltu. Poikkeustilanteissa noudatetaan samoja periaatteita kuin aikaisemmin.

Hyvää ja rauhallista Joulua toivottaen

Matti Kokkinen

__________________
Matti Kokkinen
Länsimetro Oy
puh 8162 5394
050 347 1558

—– Välitetty viesti päättyy —–