Kukapa lapsiperheiden elintasoa haluaisikaan laskea. Verovähennysoikeus on kuitenkin monisäikeisempi juttu kuin mitä nämä populistit haluavat antaa ymmärtää. Taloustieteen näkökulmasta verovähennysoikeus menee kokonaisuudessaan korkeampiin asuntojen hintoihin, joten nuo lapsiperheet joutuvat maksamaan vähennysoikeutensa korkeampien asuntojen hinnassa. Lisäksi on huomattava, että merkittävä osa lapsiperheistä asuu vuokralla, jossa vastaavaa vähennysoikeutta ei ole. Lapsiperheet ovat siis eriarvoisessa verotuksellisessa asemassa riippuen asumismuodosta. Itse asiassa koska verovähennysoikeus korottaa asuntojen hintoja, vuokralla asuvat – joista suuri osa on lapsiperheitä – maksavat kaikkien omistusasujien verovähennysoikeudesta. Ei tässä ole mitään järkeä.

Vihreiden puoluekokouksessa 23.5.2010 hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa vuosille 2010-2014 on otettu kantaa tähän epäkohtaan. Haluamme, että vuokra- ja omistusasumisen verotuskohtelu saatetaan toisiaan vastaaviksi (s.15). Tämän toteuttamiseen on toki monia vaihtoehtoja. Ensinnäkin asuntolainojen verovähennysoikeudesta voitaisiin asteittain luopua joko kokonaan tai koskemaan lopulta vain ensiasuntoja. Toinen vaihtoehto olisi luoda rinnakkainen verovähennysoikeus koskemaan vuokrakuluja. Muitakin vaihtoehtoja on tasapainottaa omistus- ja vuokra-asumisen verorasitusta. Esimerkiksi joissain maissa käytössä oleva omistusasujien omasta asunnostaan “menettämän” vuokratulon lisääminen tuloverotukseen olisi yksi vaihtoehto. Yksinkertaisinta olisi kuitenkin vähentää kaikki byrokratia ja luopua verovähennysoikeudesta, eikä monimutkaistaa järjestelmää entisestään.

Asuntolainojen verovähennysoikeus on kuitenkin niin syvällä yhteiskunnassamme, ja vaikuttaa välillisesti moneen asiaan, että mitään hätiköityjä päätöksiä ei pidä tehdä. Siirtymäajat tulee asettaa riittävän pitkiksi, etteivät tiukassa taloustilanteessa olevat, verovähennysoikeuteen luottavat perheet joudu ahtaalle. Myös asuntomarkkinoiden romahtaminen on estettävä varovaisilla mutta määrätietoisilla toimenpiteillä. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei nykyinen tilanne ole kansantaloudellisesti järkevä. Ensiasunnon korkovähennystä en kuitenkaan olisi ihan heti poistamassa.

Väitteet kuulostavat kovin tutuilta, ja varmasti tähän asiaan tullaan palaamaan myös täällä Suomessa eduskuntavaaleissa 2011. Tulen pitämään henkilökohtaisesti huolen siitä, että vastaaviin Vihreitä kohtaan esitettyihin väitteisiin vastataan myös Suomessa vaalien alla, jos ei muualla niin ainakin tässä blogissa. Joka tapauksessa Vihreiden vaaliohjelmasta saa selkeimmän kuvan vierailemalla Vihreiden nettisivuilla ja keskustelemalla Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Vihreiden mustamaalausta muiden puolueiden taholta ei toki voi välttää niin kauan kuin olemme kasvava poliittinen liike, eli uhka pöhöttyneille suurille puolueille.

Yksi asia mikä on selvää on se, että maahanmuuttokysymyksistä saadaan helposti populistista viihdettä, joka ei vie asioita mihinkään suuntaan. Perussuomalaisten on helppo heitellä näppäriä onelinereita, kun heillä ei ole ns. poliittista vastuuta. Toki tarvitsemme myös muistutuksia siitä mihin maahanmuuton huono hoitaminen voi johtaa, mutta vastaus maahanmuuton ongelmiin ei kuitenkaan löydy rajojen sulkemisesta. Se ei ole nykymaailmassa edes mahdollista saatikka järkevää.

Maahanmuutto on kieltämättä kimurantti asia, enkä pidä siitä että siitä tehdään yksinkertaista populismia. Maailmassa on paljon hätää ja kärsimystä, joiden takia joidenkin ihmisten on pakko hakea turvaa muista maista. On myös ihmisiä, jotka haluavat aloittaa uuden elämän uudessa maassa. Näiden ihmisten perässä saattaa tulla muita perheenjäseniä, jotta koko perhe olisi taas yhdessä. On inhimillisiä tragedioita, traumaattisia kokemuksia, vastoinkäymisiä ja toivoa paremmasta. Toisin sanoen elävää elämää globaalissa maailmassa.

Ei toki voi kuitenkaan kieltää sitäkään tosiasiaa, että osa haluaa saada kaikkea tekemättä mitään. Toisaalta näitä ihmisiä löytyy vaikka rajat suljettaisiinkin. Joidenkin maahanmuuton vastustajien hokema “maassa maan tavalla” on siinä mielessä ristiriitainen, että kyseiset henkilöt kuitenkin nimenomaan vastustavat toisissa yhteyksissä sitä että maahanmuuttajat toimivat maan tavalla. Lisäksi hokema siitä, että maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat, on täydessä ristiriidassa samaisten henkilöiden halveksuntaan myös niitä yllämainittuja maahanmuuttajia kohtaan, jotka eivät niitä työpaikkoja vie. On myös kyseenalaista, miten suuri osa maahanmuuttajien töistä on oikeasti sellaisia, joihin löytyisi suomalainen työntekijä. Maahanmuuton vastustajien silmissä teki maahanmuuttaja niin tai näin, niin aina kuitenkin väärinpäin.

Suomen tulee jatkossakin tarjota turvapaikkaa niille jotka sitä tarvitsevat. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös jatkossa entistä enemmän. Suomalainen yhteiskunta ei tule pysymään pystyssä meidän kärjellään seisovan ikäpyramidimme päällä. Tämän sanottuani olen kuitenkin sitä mieltä, että maahanmuuton ei tule olla täysin vapaata, eikä se sitä ole koskaan ollutkaan. On myös varottava sitä, ettei synny alueita, joissa maahanmuuttajien osuus kasvaa yli sen kriittisen pisteen, jonka jälkeen se nousee lähes 100 %:iin. Tästä kun seuraa ongelmia, joista olemme saaneet nähdä esimerkkejä mm. Ranskasta. Ei siis pidä sulkea silmiä mahdollisilta ongelmilta, vaan niiden syntyminen on estettävä integroimalla maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan oikeasti toimivalla maahanmuuttopolitiikalla.

Me emme Suomessa liiku maahanmuuttajamäärissä sellaisilla tasoilla, jotka olisivat sinänsä omiaan aiheuttamaan ongelmia. Edellytyksenä on toki kuitenkin se, että niitä ongelmia ei myöskään luoda. Helppoa vastausta näihin kysymyksiin ei ole. Joka tapauksessa vastaus ei löydy Perussuomalaisten ajamasta rajojen sulkemisesta.

Mielestäni olisi suotavaa, että ylläolevan määrärahan lisäksi Itämeren tilan parantamiseen tähtääviin teknologisiin innovaatioihin korvamerkittäisiin vaikkapa TEKESin budjetista esimerkiksi 10-30 miljoonaa. Se antaisi oikeaa signaalia siitä, että valtiovarainministeriö ottaa Itämeren tilanteen asiaan kuuluvalla vakavuudella ja kiireydellä. Nyt on todella kiire tehdä muutakin kuin vain puhua.

———-

Oikeusministeriö
oikeusministerio@om.fi

viite: kirjeenne 12.1.2010 / OM 58/51/2009

LAUSUNTO ULKOSUOMALAISTEN KIRJEÄÄNESTYKSESTÄ

Vihreä liitto rp. kannattaa, että kirjeäänestys sallittaisiin ulkosuomalaisille ja se olisi mahdollista jo eduskuntavaaleissa 2011.

Näemme ongelmana sen, että ulkosuomalaisten äänestysprosentit ovat erittäin alhaiset. On demokratian kannalta huono asia, että joidenkin ulkosuomalaisten äänestys käytännössä kariutuu pitkiin etäisyyksiin. Vaikka osaa ulkosuomalaisista ei varmastikaan kotimaan politiikka ja äänestäminen kiinnosta, useat silti varmasti haluaisivat äänestää, mutta pitkä matka äänestyspaikalle estää tämän.

Pidämme demokraattiseen prosessiin osallistumisen helpottamista painavampana seikkana kuin sitä vaalien toimittamisen periaatetta, että äänestys tapahtuu vaaliviranomaisen edessä jotta voidaan turvata vaalitoimituksen yleinen luotettavuus sekä äänestäjien vaalisalaisuus ja vaalivapaus. Kirjeäänestys on käytössä kymmenissä maissa. Tiettävästi merkittäviä väärinkäytöksiä tai ongelmia ei ole ilmaantunut.

Ministeriön muistio (28.2.2008) sisältää realistiselta vaikuttavan suunnitelman kirjeäänestyksen toteuttamistavasta.

Lausunto on hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 12.2.2010.

1) Miksi Espoonkruunun vuokralaiset joutuvat maksamaan kaikki uudisrakentamisen kulut vuokrissaan?

VASTAUS: Vaikka vastaus tähän kuulostaakin tylsältä, akateemiselta ja ylhäältä alas annettuna, niin tosiasiassahan vuokralaiset maksavat vuokraa asuntonsa hallintaoikeudesta. Vuokrataso on kaikissa Espoonkruunun asunnoissa alhaisempi kuin samalla alueella olevan samanlaisen asunnon markkinavuokra olisi. Vuokra-asuntoja tarvitaan kuitenkin koko ajan lisää, joten uuttakin on rakennettava.

2) Koska Espoonkruunu on Espoon kaupungin omistama yhtiö, niin miksi minä maksan vuokrissani kaikkien espoolaisten omistaman yhtiön taseen kasvattamisesta?

VASTAUS: Espoon kaupunki omistaa Espoonkruunun, eikä kuntalaisilla ole yhtiöön minkäänlaista omistusoikeutta. Jälleen viittaan tässä myös kohtaan 1, eli vuokraa maksetaan asunnon hallintaoikeudesta. On erittäin tärkeää, että Espoossa on mahdollisuus saada jatkossakin vuokra-asunto markkinahintaa alhaisemmalla vuokralla.

3) Miksi vuokrankorotus kiinteistössämme oli keskimääräistä suurempi, vaikka mitään korjauksia ei ole näkynyt?

VASTAUS: Vuokranmääritykseen vaikuttaa hyvin moni asia, ja yksi niistä on kiinteistöön tulevat korjaukset. Myös tasausjärjestelmään vaikuttavien tekijöiden muuttuminen on saattanut vaikuttaa vuokrankorotukseen, taikka edellisenä vuonna perityt liian alhaiset vuokrat. Kaikkia kiinteistöjä kohdellaan kuitenkin tasapuolisesti, ja vuokranmäärityksessä pyritään jatkuvuuteen.

—– Edelleenvälitetty viesti lähettäjältä Matti.Kokkinen@espoo.fi —–
Päiväys: Mon, 22 Dec 2008 15:52:36 +0200
Lähettäjä: Kokkinen Matti
Otsikko: Tiedustelu Länsimetro-projektiin liittyen
Vastaanottaja: “‘sami@suomalainen.fi’”
Kopio: Louko Olavi

Tervehdys

Kiitokset tiedustelusta. On hyvä, että Länsimetron rakentamisesta ollaan kiinnostuneita. Länsimetrolla on konttori Tapiolassa, jonka yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on tarjota tietoa metron rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Siellä voivat kaikki asiasta kiinnostuneet käydä tutustumassa suunnitelmiin sekä esittämässä kysymyksiä metron rakentamiseen liittyen. Kuntalaisia onkin käynyt melko runsaasti.

Länsimetron rakentamisessa turvallisuusratkaisut ovat keskeinen tekijä. Niinpä Helsingin pelastuslaitos sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ovat olleet mukana suunnittelussa jo hankesuunnitteluvaiheessa. Valitut ratkaisut ovat huolella suunniteltu. Poikkeustilanteissa noudatetaan samoja periaatteita kuin aikaisemmin.

Hyvää ja rauhallista Joulua toivottaen

Matti Kokkinen

__________________
Matti Kokkinen
Länsimetro Oy
puh 8162 5394
050 347 1558

—– Välitetty viesti päättyy —–

TINGITÄÄNKÖ LÄNSIMETRON TURVALLISUUDESTA VAI VAIHDOTTOMUUDESTA JA KAPASITEETISTA

Edustan kansalaisryhmää, joka koostuu turvallisuusalan ja raideliikenteen huippuasiantuntijoista. Olemme tutustuneet huolella Länsimetron suunnitelmiin. Olemme hyvin huolestuneita siitä, että Länsimetron suunnitelmissa varsinaisen liikennöinnin turvallisuusnäkökohdat on jätetty liian vähälle huomiolle. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti Länsimetron todelliseen maksimikapasiteettiin, joka jää suunnitelmissa koko radan pituudelta vain tämän hetken tarpeen tasolle. Sitten kun kapasiteettia joudutaan Helsingin puolella tämänhetkisestä nostamaan, espoolaiset ja lauttasaarelaiset joutuvat vaihtamaan metrojunaa Ruoholahdessa. Alla perusteluja näille väitteille.

Tunneliturvallisuuden peruslähtökohtana on se, että jokainen juna tulee voida hätätilanteessa evakuoida asemille. Evakuointi asemilta on huomattavasti rivakampaa ja turvallisempaa kuin evakuointi pimeässä tunnelissa, jossa ei ole myöskään riittävän tehokasta savunpoistoa. Lisäksi Länsimetron meren ali kulkevilla tunneliosuuksilla hätäpoistumistiet ovat pitkän kävelymatkan päässä. Koska metrojunan virtakisko on raiteen vieressä, poistumiseen on käytettävä kapeaa evakuointilaituria, jota tulee samanaikaisesti käyttämään myös pelastuslaitos. Ei ole hyväksyttävää, että täyden 2 vaunuparin metrojunan jopa 800 matkustajaa joutuu oletusarvoisesti evakuoitumaan tunnelista. Vakavassa tilanteessa tämä tarkoittaisi satojen matkustajien varmaa kuolemaa. Siksi liikennöintiväli voi olla tunneliosuuksilla turvallisuuden takaamiseksi lyhimmillään pisimmän asemavälin ajoajan mittainen.

Länsimetron ensimmäinen pitkä asemaväli on Ruoholahti-Lauttasaari. Sen laskennallinen ajoaika on 141 sekuntia, eli yli 2 minuuttia. Tämä on myös se osuus, johon meren alta menevänä ei voi tehdä vapaasti hätäpoistumisteitä. Seuraava pitkä väli on Koivusaari-Keilalahti, jonka ajoaika on 151 sekuntia. Yllämainitulla evakuoinnin turvallisuusperiaatteella siis 2,5 minuuttia on lyhin mahdollinen vuoroväli Tapiolaan asti. Sitten tulee vielä pidempi väli Niittymaa-Matinkylä, jonka laskennallinen ajoaika on 167 sekuntia. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan siellä ei tosin ole vielä alkuvaiheessa tarkoitus ajaa kuin puolet Tapiolaan tulevista junista eli 2-kertaista vuoroväliä. Itä-Helsingissä on toki pitkiä asemavälejä, mutta sillä ei ole tässä asiassa merkitystä, sillä siellä ajetaan maan pinnalla.

Koko ongelmavyyhti on lähtenyt siis liikkeelle siitä, kun Länsimetro päätettiin viedä koko matkaltaan tunneliin, ja tämän lisäksi hankesuunnitelmassa päädyttiin lyhentämään Länsimetron laituripituuksia kustannusten alentamiseksi. Länsimetrossa laiturit on piirretty 2 vaunuparin junille, kun Helsingin puolella laiturit on mitoitettu 3 vaunuparin junille. HKL:n kuvitelma on, että Länsimetron rakentamisen jälkeen myös vanhalla rataverkolla eli Helsingin puolella ajetaan sitten vain 2 vaunuparin junia. Kaikki junat ajaisivat Tapiolaan ja puolet junista Matinkylään. Eli käytännössä joko Vuosaaren tai Mellunmäen junat ajavat Matinkylään toisen haaran junien kääntyessä Tapiolassa.

Tällä hetkellä Helsingissä 3 vaunuparin junat ajavat 4 minuutin vuorovälillä, mikä tekee 15 x 6 = 90 vaunua tunnissa. Tällöin 2 vaunuparin junia tarvitaan saman kapasiteetin saavuttamiseksi Helsingin vanhalla osuudella 22,5 junaa tunnissa. Vuorovälin olisi siten oltava vähintään 2,7 minuuttia ja siksi on suunniteltu, että vuoroväli olisi Länsimetron rakentamisen jälkeen 2,5 minuuttia, joka tekee 96 vaunua tunnissa. Tällä siis voidaan tarjota koko radan pituudelta vasta sama kapasiteetti kuin nyt, mutta tämä on yllämainitut turvallisuusnäkökohdat huomioiden jo Länsimetron maksimikapasiteetti.

Helsinki kuitenkin suunnittelee rakentavansa lisää asuntoja Itä-Helsinkiin ja Sipooseen. Lisäksi Espoonkin puolella metron vaikutusalueelle on kaavailtu massiivista lisärakentamista. Näiden tekijöiden voidaan olettaa lisäävän metron käyttöä. HKL kuvittelee, että lisää kapasiteettia saadaan tihentämällä vuoroväli 1,5 minuuttiin (160 vaunua tunnissa). Tällainen vuoroväli on kuitenkin todettu käytännössä muualla Euroopassa toimimattomaksi, eikä se edes ole edellä mainitut turvallisuusnäkökohdat huomioiden Länsimetron osuudella mahdollinen, eivätkä metrosta tehdyt kasvuskenaariot alle 2,5 min. vuorovälillä ole mahdollisia. Näin ollen vaihtoehdot välttämättömälle kapasiteetin nostamiselle nykysuunnitelman mukaisen toteutuksen pohjalta ovat Länsimetron osuudella hyvin vähissä.

Kun koko metroradan suurin laskennallinen kuorma on Kulosaaren sillalla, ja ennustettu kysyntä on Lauttasaaren länsipuolella vain noin 30 % Kulosaaren sillasta, vanhojen asemien pituus riittää kyllä hoitamaan Kulosaaren sillan huippukuorman. Mutta junia ei voi lyhentää matkan varrella, joten koko metrolinjan toimiessa yhtenäisenä järjestelmänä lyhyet laiturit Espoossa rajoittavat samalla myös Kulosaaren sillan kapasiteettia. Jos tilanne käy vanhalla rataverkolla liikennöinnin kannalta kestämättömäksi, ainoa keino ratkaista pitkien ja lyhyiden junien ajo sekaisin on tehdä kolmenlaisia junia:

1) yksi 3 vaunuparin junaryhmä ajaa Itä-Helsingin ja Kampin väliä, ja kääntää suuntaa vanhalla Töölön suuntaan kääntyvällä raiteella
2) toinen 3 vaunuparin junaryhmä ajaa Itä-Helsingin ja Ruoholahden väliä, ja kääntyy nykyisellä kääntöraiteella
3) kolmas 2 vaunuparin junaryhmä ajaa Ruoholahden ja Espoon väliä

Tällöin kaikki Espooseen/Espoosta ja Lauttasaareen/Lauttasaaresta matkustavat joutuisivat vaihtamaan metrojunasta toiseen Ruoholahdessa. Espoon lyhyitä junia ei voi ajaa Ruoholahtea pidemmälle, koska silloin ne söisivät jälleen Kulosaaren sillan kapasiteettia. Espoon junat kun vievät yhden Kulosaaren sillan junavuoron kapasiteetin, siksi vaihtoaseman on oltava sellainen, että sinne tulee vain puolet Kulosaaren sillan ylittävistä junista ja asemalla on oltava suunnan vaihtamiseen tarvittava raiteisto.

Tämä on todellinen käytännön ongelma, joka voidaan ratkaista vain Länsimetron laiturien pidentämisellä 3 vaunuparin mittaisiksi. Tällöin saataisiin liikennöinti koko radan pituudelta sujuvaksi ilman vaihtoja Ruoholahdessa, kapasiteettia tarvittaessa nostettua nykytilanteesta 50 %, sekä turvallisuusnäkökohdat otettua Länsimetronkin liikennöinnissä täysimääräisesti huomioon. Tunnelimetron turvallisuuden kannalta on olennaista, ettei matkustajia jää hätätilanteessa evakuoitavaksi tunneliin. Länsimetron hankesuunnitelman hiljaisena oletuksena tuntuu kuitenkin olevan se, että jopa kaksikin junaa eli mahdollisesti jopa 1600 henkilöä jätetään hätätilanteessa tunneliin loukkuun.

Kysynkin, miten olette aikoneet ottaa yllä mainitut asiat varsinaisessa liikennöinnissä huomioon. Toisin sanoen, miten olette  aikoneet toteuttaa kapasiteetin välttämättömän nostamisen turvallisuusnäkökohdat huomioiden, mikäli Länsimetro toteutetaan nykysuunnitelman pohjalta? Onko pelastusviranomaisilta kysytty lausuntoa liikennöinnistä asemien välistä ajoaikaa lyhyemmällä vuorovälillä? Mikäli lausunto on kysytty, milloin se on kysytty ja mitä lausunnossa sanotaan? Vai uhkaako Länsimetro jäädä kalliiksi tynkämetroksi, jonka käyttäjät joutuvat vaihtamaan metrojunaa Ruoholahdessa? Tai onko tarkoituksena nyt tehdä se mikä on poliittisesti mahdollista, ja pyytää vain muutamien vuosien kuluttua satojen miljoonien lisärahoitusta Länsimetron asemien pidentämiseen? Tämä olisi päättäjien ja kuntalaisten suoranaista huijaamista.

Terveisin

Sami Suomalainen
Olari

Cc: Espoon kaupunginvaltuutetut, Helsingin Sanomat

Mutta kiitokset teille kaikille, jotka äänestitte minua. Olette ihania ihmisiä.