Tämän illan puoli yhdeksän uutisissa kerrottiin STTV:n tulkinnasta, jonka mukaan vähittäiskaupassa oleva asiakaspääte, josta voisi tilata omaan käyttöön viiniä ulkomailla olevasta nettikaupasta, olisi laiton. Viinin ostaminen on kuitenkin muuten sallittu omaan käyttöön ulkomailla olevasta nettikaupasta.

Nettikauppa on muutenkin suomalaisessa lainsäädännössä jäänyt vähäiselle huomiolle. (more…)

Viinien maahantuoja sekä Ulkomaankaupan agenttiliiton viinijaoston puheenjohtaja Kim Moliis puuttui tänään Helsingin Sanomien mielipideosastolla aiheellisesti valtion harjoittamaan alkoholipolitiikkaan. Valtion alkoholiveropolitiikka ei suosi esimerkiksi viinejä, vaikka viinien kohtuullisella käytöllä ruokajuomana on todettu olevan jopa myönteisiä terveysvaikutuksia. Lisäksi alkoholiveron laskeminen ja sitä lähes heti seurannut keskustelu veron nostamisesta on poukkoilevaa. Tulee väkisinkin sellainen tunne, että alkoholipolitiikka on nimenomaan vain ja ainoastaan politiikkaa.

Todellisuus on kuitenkin se, ettei alkoholiveron nostamisella ja laskemisella ole enää niin suurta vaikutusta kuin ennen. Veron nostamisen vaikutus on se, että alkoholia ostetaan enemmän ulkomailta, ja alkoholin haittavaikutuksia joudutaan maksamaan muualta kuin alkoholiverokassasta. Veron laskeminen toki pienentää alkoholiverokassaa, ja mikäli alkoholiveroa lasketaan perinteisesti puhtaan alkoholin määrän mukaan, se lisää veron laskemisesta syntyviä ongelmia. Alkoholiveron pitäisikin ohjata kohtuukäyttöön, niin kuin Kim Moliis kirjoittaa.

Yksi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto olisi se, että oluiden ja viinien alkoholiveroa laskettaisiin edelleen, tai vero näiden osalta poistettaisiin kokonaan. Samalla ongelmakäyttöä rajoitettaisiin nostamalla viinojen veroa kaksinkertaiseksi. Samalla toivottavasti viinojen pullokoot pienenisivät ja ongelmakäyttö vähenisi. Sillä on todellakin merkitystä, juodaanko alkoholi “viinissä vai Koskenkorva-tyyppisessä viinassa”, vaikka ministeri Hyssälä toisin väittää.

Jälleen on tutkittu, mitä mieltä suomalaiset ovat viinien myynnin tuomisesta ruokakauppoihin. Jälleen enemmistö on ollut sitä mieltä, että viini kuuluu ruokakauppoihin. Mutta missä viipyvät toimenpiteet?

Sen sijaan joissain uutisissa on tänään todettu, että “yhä harvempi suomalainen haluaa viinit ruokakauppoihin”. Tämä väite perustuu vertailuun edellisten tutkimusten tulosten kanssa, joissa selkeämpi enemmistö oli asian kannalla. Faktaa on kuitenkin se, että enemmistö suomalaisista edelleen katsoo viinien kuuluvan ruokakauppoihin. On selvää, että viimeaikainen keskustelu alkoholin kulutuksen kasvusta ja siihen äkkiseltään rinnastetusta alkoholiveron laskemisesta on varmasti vaikuttanut joidenkin vastaajien varovaisempaan kantaan asiassa.

Alkon myymälät ovat jo useassa tapauksessa lähes integroituja useisiin ruokakauppoihin, ja nämä myymälät ovat myös auki iltamyöhään. Siksi nykyisen tilanteen jatkaminen ainoastaan pönkittää valtion monopoliasemaa. Mikäli viinit saataisiin kaupan hyllyille, ei tarvitsisi jonottaa kuin yhdelle kassalle. Lisäksi viinin juominen liittyisi automaattisesti suoraan ruokaan, eikä pelkkään alkoholiin kuten asia on tällä hetkellä. Viinien tuominen ruokakauppoihin olisi parempaa palvelua, ja edistäisi terveempää viinikulttuuria. Mitä pidempään odotamme tekemättä asialle mitään, sen suuremmat ovat väistämättömän muutoksen haittavaikutukset.